Pieniä aarteita

Viileä Venla

2012-02-06T08:49:00.000-08:00

Kävimme katsomassa sunnuntain ennakkonäytöksessä uusimman Risto Räppääjä -elokuvan. Risto ja Nelli tutustuvat lomanviettopaikassa Venlaan ja soppa on keitetty: välillä se kiehuu yli, mutta lopputulos on värikäs ja makea.

Meillä asustaakin nyt suuri viileän Venlan ihailija ja kesäksi on kuulemma saatava samanlaiset vaatteet ja hiukset kuin esikuvalla. Itse ihailen etenkin Ulla Tapanisen esittämää Elviä, jolle on annettu onneksi näkyvä rooli elokuvassa.

Kasveja ja koruja

2012-01-31T01:52:00.001-08:00

Olen etsiskellyt jo useita vuosia vanhoja koulun kasviaiheisia opetustauluja - etenkin juuri mustalla pohjalla. Etsintäni ei ole vielä tuottanut tulosta, mutta pahinta kaipuuta lievittämään löysin kalenterin Ebba Masalinin kasvitauluilla. Yleensä olen siis ostanut kalenterin joko Rudolf Koivun tai Martta Wendelinin maalauksilla, mutta tämä uusi lumosi minut täysin. Täytyypä muistaa vaihtaa kuukausikin.

Toinen ihastukseni aihe on Asperugo Jewelryn korut, joihin voi tutustua facebookin kautta. Annoin taitelijalle vapaat kädet ja saamme taatusti ihastuttavan kärpässieniaiheisen korusarjan.
Asperugo Jevelryn luoja, Terhi kuvaa korujaan näin: "Inspiroidun valtavasta, herkullisesta, ihanien värien ja muotojen helmimaailmasta. Saan koruihin tunnelmia ja vaikutteita myös vuodenaikojen vaihtelusta ja mielenkiintoisista ihmisistä. Teen kaikki korut ajatuksella ja lämmöllä ja toivon että niistä säteilisi hyväntahtoisuutta myös kantajalleen!"

Väriä

2012-01-31T00:12:00.000-08:00

Ompeluksia jälleen: Ihastuin Polarn O. Pyretin kevään malliston robotteihin. Ompelin siniseen paitaan ja sukkahousuihin sopivan velourhameen. OnnenPäivät-blogissa on robottihuiviarvonta, joten käykäähän osallistumassa siihen.

Muuten tuhosin kangasvarastoja ja ompelin arkivaatteita neideille. Kesävaatteetkin ovat jo suunnitelmissa.

2012-01-18T08:12:00.000-08:00

Toteutin vuorostani tyttöjen vaatetoiveita ja tällaisia niistä tuli:

Turhuutta tai ei

2012-01-18T00:55:00.000-08:00

Noin puoli vuotta sitten armas siskoni käski/komensi/painosti/suositteli minua ostamaan iPhone nelosen. Yritin moneen kertaan keksiä vastaväitteitä, mutta hän ei antanut periksi. Kiitos siitä! Sehän on aivan ihana laite - ennen kaikkea juuri laite, eikä niinkään puhelin (joskaan puhelimenakaan ei siinä ole vikaa). Aiempi malli olisi ollut toki sulavalinjaisempi eikä tuollainen kantikas kapistus, mutta ainahan sitä voi peittää kauniilla kuorilla. Aiemmat luurini ovat olleet yleensä hetkessä hukassa tai rikki - uponneina tiskeihin, tippuneena kivilaittiaan ja ties mitä muuta.

Tämänhetkinen suojani on alhaalla oleva marc by marc jacobs, mutta keväälle haluan jotain vaaleampaa. Täältä löysin toinen toistaan kauniimpia suojia. Tuhansien suojien valikoimasta oli todella hankala valita omaansa, mutta lopulta päädyin utuiseen voikukkaan.

2012-01-14T10:42:00.001-08:00

Postasin jo aiemmin pikkuneidin hoitokuvaksesta. Tässä on nyt lopputulos. Edellisen viikon vesirokkonäppylät näkyvät yhä kasvoissa, mutta kuva on mielestäni erittäin onnistunut <3

Tässä on meidän pötkylä sitten talvivarustuksessaan. Ihastuin HutteliHutin villamyssyyn Minean uudet vaatteet -blogin kautta. Myssyn ja mini a turen hanskat löysin Thefairyn alennuksesta. Meidän perheessämme hymy näyttää enemmänkin irvistykseltä, mutta kaikki hampaat tulevat ainakin näytille ;)

Neuloen ja virkaten

2012-01-14T03:47:00.000-08:00

Esikoinen sai itse valita langat ja turkistupsun pipoonsa. Lanka on Dropsin Baby Merinoa. Ostin turkispaloja ja olen koonnut niistä palloja.

Suurimpia blogimaailman esikuviani on ehdottomasti RuttuNutun Annika. Virkatut Möökö-takit muuntuivat minulla babushkoiksi. Toinen ihana ja inspiroiva blogi on Mekkotehdas. Sieltä otin mallia alla olevaan beigeen villaliiviin.

Nämä kuvat taas vääristävät ja Karpaloita-blogin villahousuohjella neulotut villahousut näyttävät kuvassa kellertävimmiltä kuin todellisuuksessa. Lumiprinsessamme näyttää ihanalta tuossa Monnalisan takissa. Esikoinen väittää pikkusiskoaan pikemminkin lumiukoksi.

Seuraavana on tekeillä isompi virkattu babushka-takki sekä Fabriinan arvonnassa voittamastani Paapiin kankaasta viritetty nastataulu.

Sneak peek

2012-01-13T04:06:00.000-08:00

Pomp de luxin kesämallisto vaikuttaa lupaavalta. Utuista lilaa, harmaata, pilkkuja ja rusetteja - täydellistä.

Haaveesta totta

2012-01-09T10:31:00.000-08:00

Tein haaveestani totta, kun ostin uuden ompelukoneen. Vanha koneeni oli Husqvarna Viking, luotettava peruskone, mutta kaipasin enemmän säätömahdollisuuksia. Ompelen paljon Berninan activa 240 -koneella, joka on monin tavoin unelma, mutta paininjalan puristuksen säätö puuttuu siitä kokonaan. Etsinkin uudelta koneeltani aplikoijan unelma -ominaisuutta. Monet ovat ylistäneet Janomeita, mutta minä ostan mieluummin Mersun kuin Toyotan ;) Päädyin siis Smarter By PFAFF C1100 PRO -ompelukoneeseen. Onhan sillä unelma ommella. Suurin yllätys minulle oli jopa 9 millin levyinen tikki, kun edellisellä sai korkeintaan 5,5 mm:n ommelta.

Nettisivuilta löytyi lista ominaisuuksia:

Suuri ompelutila LED-valoilla
DFS™- System – Täydellinen syöttö
207 ommelta - mukana upeita 9 mm koristeompeleita ja 10 napinläpeä
2 kirjaimet, mukana isot ja pienet kirjaimet sekä numerot ja symboleita.
Elektroninen langankiristys
Paininjalan lisänosto ja neula ylös/alas
Peilikuva- ja kaksoisneulatoiminto
Syöttäjänlasku erikoistekniikoita varten – esim. vapaaompelu ja napin ompelu
Pystysukkula, ylä- ja alalankavahti sekä erillinen puolausmoottori
Kiinteä langoitin ja langankatkaisu
Polvinostin ja vapaavarsi
2 lankatappia ja ammattimainen lankateline

Kuosikuume

2011-12-16T07:30:00.000-08:00

Syksyn ajan koin suorastaan maanista kaipuuta väreihin. Erilaisten värikkäiden kuosien kuume hoitui vain tietyillä lääkkeillä: kankailla ja valmisvaatteilla. Polarn o pyretin tunikat saivat seurakseen joustofrotee- ja velourleggarit. Samoin JNYdesignin metsämekko.

Pikkukirppu tarvitsi lisää yöpukuja ja värikkäitä kuoseja rauhoittamaan laitoin yksiväristä trikoota.

Tässä vain muutamia tekeleitä, mutta lisää kuvioita on jo leikelty ompelupöydälle. Onpa sinne eksynyt yksi vihainen lintukin. Siitä lisää pian.

Varmaankin käy taas niin, että kevään tullen siirryn taas haikalemaan puuteristen, yksiväristen hempeyksien perään ja koen kuosiähkyä. Eipä siinä mitään. Ekaluokkalainen kasvoi viiden kuukauden aikana taas 5 senttiä ja on pian 140 senttiä pitkä. Yksi vaatekoko ei siis kauan kaapissa säily.

2011-12-14T00:31:00.000-08:00

Tässä kun pääsi vauhtiin, niin postauksia alkaa tulla ihan urakalla.

Joulukoristeet ovat hiipineet paikoilleen jo marraskuun alkupuolella, kun koti kaipasi jotain tunnelmantuojaa pimeyteen. Mailegit kuuluvat meidän jouluun. Tänä jouluna kodin värimaailma pyritä pitämään mahdollisimman vaaleana, mutta tontut pääsevät tietysti paikoilleen. Lapset vaan ottavat tontut aina leikkeihinsä, joten niitä löytyy niin sohvan alta kuin potastakin. Tämän vuoden mallistosta löysin ihania hiirienkeleitä, joita ripustelin katosta roikkumaan.

Kymmenen yötä jouluun on. Joko olisi aika paljastaa toiveita?

Lumienkeleitä

2011-12-13T01:43:00.000-08:00

Pienelle kaikki uusi on niin huikaisevan ihmeellistä. Monet arkipäiväisiltä tuntuvat asiat ovat suuren ihmettelyn aiheita pienen mielessä. Opetin kirppuamme tekemään lumienkeleitä ja niitä syntyikin sitten suuri joukkio. Lopulta sain tytön pulkkaan, mutta siellä alkoi lempiharrastus eli lumensyönti. Pieni on vaan niin viaton, että myöntää aulisti nappaavansa lunta suuhunsa aina kun silmä välttää. Isosisko taas silmät pyöreinä väittää, ettei varmasti ole koskenutkaan lumeen.

Tapaamassa Pukkia

2011-12-12T01:22:00.000-08:00

Muutama viikko sitten kävimme Napapiirillä tapaamassa ystävääni ja tokihan samaan reissuun piti ympätä käynti Ottobren myymälässä, Napapiirin Marimekossa ja moikkaamassa Joulupukkia. Esikoinen ei kuulemma enää usko Pukkiin, mutta kumma kyllä tontut ovat hänen mielestään kuitenkin totta. Toisin kuin kuvassa näkyy, lapsilla ei ole haamuvanhempia :D
Kuopus hyppäsi rohkeaan tapaansa Pukin syliin ja alkoi luetella lahjatoiveitaan. Lelukoira on kuulemma tärkein lahjatoive. Isosisko toivoo vaatimattomaan tapaansa kaikkia maailman leluja. Näin suureelliset toiveet lyttäsin kuitenkin kylmästi heti.

Let it snow

2011-12-11T01:30:00.001-08:00

Lunta on tullut lähipäivinä yli 20 senttiä ja maisema alkaa näyttää talviselta. Onneksi alamme vihdoin olla terveenä ja pääsemme kaikki nauttimaan lumisesta maisemasta. Keuhkokuume on kuitenkin niin paha tauti, että on maltettava ottaa rauhallisesti. Mies hinkuisi kovasti hiihtolenkille, mutta vakavien jälkitautien riski taitaa olla vielä liian kova.

Ekaluokkalainen on oppinut nyt lukemaan ja on todella ylpeä taidostaan. Neljäntenä viuluvuonnaan edistymistä soittotaidossa on tapahtunut huimasti. Syksyllä hän aloitti uuden harrastuksen, telinevoimistelun, ja tyylipuhtaat kärrynpyörät sekä spagaatti alkavat olla pian hallinnassa.
Miss Piggymme, armas uhmaikäisemme, odottaa kovasti joulupukkia ja lahjoja. Joulupukin tapaamisesta lisää seuraavassa postauksessa.

Parhaat lahjat

2011-11-18T00:58:00.000-08:00

Parhaat lahjat ovat ajatuksella hankittuja. Mielestäni lahjan voi olla antamatta, jos sen hankkiminen on pakkopullaa - on pakko nyt jotain keksiä. Itse tehdyt lahjat ovat meillä arvostettuja, sillä niiden tekijä on halunnut antaa aikaansa ja loihtinut mm. kasasta kankaita tai lankoja jotain yksilöllistä.

Viime jouluna pikkuneiti sai lahjaksi kaksi erityisen tärkeää lahjaa. Ystäväni T oli löytänyt kirpputorilta pikkuruiset ja yltiösuloiset lapikkaat. Hän tiesi, että osaisin arvostaa lahjaa, joka ei ole uusi. Näistä kengistä en luovu koskaan!

Kummitädiltään ja -sedältältään kirppu sai kenkiin täydellisesti sopivat huovutetut lovikka-lapaset, joita olen itsekin aikoinaan paljon neulonut.

Ihanaa, että saimme ensilumen viime yönä!

Pöllöyöppärit

2011-11-16T08:51:00.000-08:00

Neitoset saivat uudet yöpaidat. Hulmuavat helmat saivat tytöt tuntemaan itsensä todellisiksi prinsessoiksi. Pienemmän neidin mekkomalli on uusimmasta Ottobresta ja yllätyksekseni se oli malliltaan todella kaunis. Lehden kuvassa yöpaita näytti aika kummalliselta.

Älkää olko huomaavinanne tuttia kuvassa ;) Vaippoja meillä ei kutenkaan enää käytetä.

Isälle

2011-11-13T02:25:00.001-08:00

Voisin kertoa perheemme isänpäivän viettotavoista, mutta omistankin postauksen omalle isälleni. Tämä kikkarapäinen pikkuherra taitaa olla kuvassa suurin piirtein samanikäinen kuin meidän pikkuneiti. Kukaan meistä lapsista ei perinyt samanlaisia kiharoita; minulla itselläni on reilusti lievemmät kiehkurat.

Iskä on saamassa perinteisen lukulahjansa kerran viikossa. Onnea!

Valokuvausta

2011-11-08T04:13:00.000-08:00

Lomareissu sujui rennosti, mutta kotona odotteli vesirokkoinen pikkuneiti. Viime viikko meni kotostellessa neidin kanssa, joka ei sitten kovin kipeä ollutkaan. Varsin helppo vesirokko siis meillä: ei kuumetta, eivätkä näpyt edes kutisseet.

Eilen kirppu pääsikin kahden viikon jälkeen hoitoon ja samalla valokuvaukseen. Valitsin valokuvaan varsin ladymäisen setin, joka pursuaa kaikkea söpöä: rusetteja, kukkasia, röyhelöä ja kimallusta.

Alimpana on siskoni (sori A) ja minun valokuva 80-luvun alkuvuosilta. Valokuvauksellisuuteni on ollut aina sitä sun tätä; tuossakin on sormi suussa ;)

Kaksi rakkautta

2011-10-27T02:39:00.000-07:00

En voinut vastustaa tätä Odd Mollyn neulemekkoa, sillä se on kuin tehty minulle. Se päälläni lähden tänään kohti Helsinkiä ja rakastamiani kirjamessuja. Pääsen kerrankin lähtemään lomalle täysin yksin. Esikoinen kysyi kyllä huolestuneena isältään, että: "Miten se äiti pärjää siellä yksin?"

Enköhän minä pärjää :P

2011-10-11T06:57:00.000-07:00

Tässä lupaamani toinen satsi ompeluksia. Bambimekko on lahja tyttöjen pienelle serkulle. H: saat sitten kiinnittää sydännapit itse, että tulevat oikealle korkeudelle.

Ei ole kummonen aplikoija, sillä menetän hermoni miltei joka kerta ja työ lentää seinään. Nyt koin kuitenkin onnistuneeni ihan kivasti.

Pikkukirppu ihastui ankkamekkoonsa. Siinä onkin kaunisti heiluva kellohelma.

Mukavaa syksyssä

2011-10-10T00:32:00.000-07:00

Olenkin jo aiemmin kertonut, etten pidä syksystä. Omalla murteella ilmaistuna: liian pimiää, liian kylymää! Yksi (no moni muukin) kiva juttu kesän jälkeen on se, että saa käyttää taas saapikkaita. Nämä vuosia sitten ostetut Timberlandin nahka-mokkasaappaat ovat täydelliset. Ne ovat ihanat jalassa ja sopivan kapeat, etteivät näytä jalassani kumppareilta. Värikin on just eikä melkein. Huolellisella hoidolla nämä kestävät vielä pitkään.

Kankaiden tuhoamistalkoot

2011-10-09T10:44:00.001-07:00

En ole pitkään aikaan esitellyt ompeluksiani, sillä moni työ on ollut kesken. Tähtimekosta loppui esimerkiksi kangas ennen viimeisen osan, vaatimattomasti etukappaleen, leikkaamista ja ongelmaan piti keksiä uudenlainen ratkaisu. Nyt on kuitenkin melkoinen projekti saatu päätökseen. (Toisessa postauksessa tulee lisää vaatteita.) Kangaskaapinkin varastot hupenivat sopivasti, kun uusia kankaita on kohta saapumassa Saksasta, Itävallasta sekä Ruotsista sitä taas täyttämään. Pahoitteluni jälleen kerran heikoista kuvista.

Pomppia

2011-09-29T08:26:00.000-07:00

Aina ei tee mieli hymyillä, varsinkaan kolean kosteassa syyssäässä. Pomp de luxin toppaliivi ja neuletakki ovat olleet kuitenkin esikoisen suursuosikkeja. Väri on todella kaunis!

Toteutuneita unelmia

2011-09-26T02:16:00.000-07:00

Kaikki unelmat eivät ole sellaisia, jotka täytyy saada itse omistaa. Unelmat voivat liittyä aineettomiin asioihin, elämyksiin tai mahdollisuuteen lainata tuotetta. Minulla on nykyisin käytössä Bernina Funlock 009 DCC -peitetikkikone, joka on aivan ihana. Se maksaa uutena yli 1200 €, enkä ole ajatellut sijoittaa niin paljon koneeseen, jonka käyttöalue ei ole kovin laaja. Sitäkin onnellisempi olen, kun voin käyttää sitä ilmaiseksi. Minua jännitti aloittaa peitetikkikoneella ompelu, koska olin lukenut, että säätöjen kanssa täytyy olla todella tarkkana. Tämän koneen kanssa sain vain laittaa langat paikoilleen ja ryhtyää ompelemaan - täydellistä jälkeä ja kauniit helmapäärmeet.

Olen myös haaveillut omasta mallinukesta. Löysin sen kymmenellä eurolla (!) facebookin myyntipalstalta, kun eräs urheiluliike vaihto mallinukkejaan. Mallinuken koko on 36/38 ja se vastaa aika hyvin omia mittojani. Ompelutöiden lisäksi se sopii mielestäni myös sisustuskäyttöön.

2011-09-23T22:29:00.000-07:00

Olen pitänyt blogeista lomaa noin kuukauden ajan. Nyt on kuitenkin aika palata takaisin, ryhdistäytyä ja aktivoitua eikä vain surkutella syksyn pimeyden saapumista. Kosteat ja koleat kelit ovat vaikuttaneet siihen, että maltan pysyä sisätiloissa - ehkä jopa liikaakin.

Seuraavissa postauksissa tulee olemaan pitkästä aikaa ompeluksiani sekä harrastuksia, unohtamatta syksyistä vaatetusta, myös äidin :)

Mukavaa sunnuntaipäivän jatkoa.

Tunteita ja tuoksuja

2011-09-14T09:01:00.000-07:00

Victoria's Secretin keveät, edulliset ja superriittoisat tuoksut ovat suosikkejani. Mango tuoksuu ihanan hedelmäiselle, mansikan ja shampanjan yhdistelmä on taas suorastaan huumaava. Voin lähteä minne vaan ilman meikkiä, mutta tuoksun laitan aina. Olo on suorastaan alaston ilman hajuvettä.

Varsinaisista hajuvesistä suosikkini on Dolce & Gabbanan L'imperatrice. Mikä on sinun suosikkituoksusi?

Todellinen monikäyttöpaita

2011-09-12T08:36:00.001-07:00

Marimekon värikäs paita sopii yllättävän monien housujen kaveriksi. Minulla on ollut sitä vikaa, että ostan yksittäisiä kauniita vaatteita, jotka eivät mätsää erityisen hyvin minkään muun vaatteen kanssa. Olenkin ottanut oppia esimerkiksi tyylitaitureista Sinistä ja Oliviahista, ja alkanut huomioida vaatteiden sekä asusteiden yhdistelyn jo ostovaiheessa.

Koska vaipat on jätetty meillä nyt pieneltä pois, tuntuu, että housut ovat turhan leveitä. Kapeat leggarit pysyvät jalassa ja ne saa kuitenkin nopeasti laskettu alas, kun tulee kiire potalle. Tuo alla oleva Småfolkin kissapaita on niin suloinen, vaikka minun täytyy myöntää, etten siedä kissoja. Retrointoni laantui jo vuosia sitten, mutta joka kausi Småfolkilta löytyy jotain, mitä on pakko saada.

Arvonnan voittajat

2011-09-02T08:19:00.000-07:00

Iltaisin olemme tyttären kanssa viettäneet aikaamme joella kalastellen mato-ongella. Mieheni ei ole ollenkaan kalamies, mutta minä olen aina tykännyt onkia ja pilkkiä. Se on jotenkin vain niin rentouttavaa ja samalla jännittävääkin. Tytär on toista maata: kaiken pitää tapahtua heti, eikä mitään malta odottaa. Onneksi meillä oli kalaonnea matkassa.

Arvonta päättyi jo sunnuntaina, mutta nyt vasta sain arvottua voittajat. Mies pääsi toimimaan onnettarena ja voittajiksi pääsivät:

Terhi Kultasiskoni-blogista (Tommy Hilfiger -laukku)

Hanna Tyttötrion talossa tapahtuu -blogista (langat)

Syksyn kirjasatoa

2011-08-24T03:25:00.000-07:00

Otsikosta huolimatta en esittele syksyn kirjauutuuksia aikuisten näkökulmasta. Kirjallisuus on toki ominta alaani ihan koulutuksenikin vuoksi, mutta tämän blogini pidän perhekeskeisempänä. Muutama kirjavinkkaus on toki aikuisillekin tulossa ja mahdollisesti sitten joskus kirjallisuusanalyyttinen blogikin.

Joka syksy meillä odotellaan etenkin uutta Tatu ja Patu -kirjaa. Kirjan olen ostanut aina Helsingin kirjamessuilta, missä olen saanut kirjalle myös huikean hienon omistuskirjoituksen/-piirroksen.

Nopolan siskosten uusin teos Risto Räppääjä saa isän on aivan hulvattoman hauskaa luettavaa. Mies lukee sitä iltaisin lapsille ja hekottaa itse niin, että lukemisesta ei meinaa tulla mitään. Itse ajattelin lukaista kirjan ihan omassa rauhassa, sillä iltasadut ovat isin heiniä. Kirja on loistava lahjaidea pienille kouluikäisille. Kyllä tuo meidän parivuotias pikkukirppukin luulee tajuavansa kirjaa, kun niin innokkaana tarinaa kuuntelee ja naureskelee. Uutta Risto Räppääjä -elokuvaakin jo odotellaan.

Toinen arvontapalkinto

2011-08-22T07:00:00.000-07:00

Pari postausta alempana olevassa blogiarvonnassani toinen palkinto on BC Garnin Alba -luomupuuvillalangat. Nyt sain vasta otettua valokuvat niistä. Ei kun vaan osallistumaan!

Kävimme viikonloppuna jälleen poimimassa mustikoita. Lapset ovat päässeet meillä marjastusreissulle siitä lähtien, kun ovat täyttäneet yksi vuotta. Haluan opettaa heille, että metsä on mukava, rentouttava paikka, missä voi vaikka köllähtää mättäälle makaamaan. Lapsityövoima on sen lisäksi yllättävän tehokasta ;)

Hukkaamisia

2011-08-18T08:33:00.000-07:00

Olen aivan mahdoton tavaroiden hukkaja. Yleensä kadotan hansikkaat tai avaimet ihan vain hajamielisyyttäni. Edellisviikolla etsittiinkin kissojen ja koirien kanssa esikoisen Nomination-korua, lempikoruani ja yllä olevaa timanttikorvakorua. Kaksi ensimmäistä löytyivät, mutta korvakoru on kadoksissa (tippunut korvastani). En häpeä myöntää, että olen itkeä tihrustanut sen perään päiväkausia (niin kuin elämässä ei olisi tähdellisempää suremista). Korvikset olivat lahja mieheltäni, enkä ole ottanut niitä kertaakaan pois korvista sen jälkeen, kun sain ne syksyllä 2009. Rakastin niitä kuin materialisti voi esinettään rakastaa.

Mies yllätti minut syntymäpäiväni. Hän oli käynyt ostamassa samanlaiset korvakorut vaan hieman pienemmässä koossa. Ensin tuntui siltä, että olen ainainen hukkaaja, enkä todellakaan ole ansainnut moisia. Mutta enää eivät korvalehdet roiku orpoina :) Saimme myös tietää, että on mahdollista tilata vain yksi korvakoru kadonneen tilalle.

Näitä Sabon koruja on kätevä antaa lahjaksi. Oma rannerenkaani ei välttämättä kaipaa enää yhtään charmia enempää, mutta toisaalta voihan niitä aina vaihdella.

Ruskeaa ja kultaa plus ARVONTA

2011-08-16T23:07:00.001-07:00

Reissusta lähti mukaan pääosin ruskeita asusteita. Etsin kyllä kuumeisesti mustaa Marc by Marc Jacobsin Natasha -nahkalaukkua kyyhkyskoristeilla, mutta valitettavasti en löytänyt moista. Baysin kaveriksi pääsi Michael Korsin lompakko ja auringon häikäisyä vastaan suojaudun ruskeilla Raybaneilla.

Seattlen outletkylä oli minulle todellinen yllätys. Olin olettanut, että outletmyymälät ovat halleja, joissa joutuu kaapimaan laatikoista sekalaisia vaateröykkiöitä. Todellisuudessa asiakkaan otti vastaan myyjä, joka auttoi joka käänteissä, esimerkiksi haki sopivia vaatteita kokeiltavaksi. Tilat olivat aivan kuten muutkin myymälät ja suurin osa mallistoista tämän kauden tuotteita. Tommy Hilfigeriltä ostin mm. näitä canvas-pussukoita meikeille. Coastin myymälästä hankin pussukan kännykälle ja avaimenperän, johon voi laittaa sisälle valokuvia.

Arvon teidän blogissani kävijöiden kesken tämän Tommy Hilfigerin laukun. Toisena palkintona tulee olemaan BC Garnin vaaleanpunaisia Alba-luomupuuvillalankoja. Arvonta päättyy 28.8. ja osallistut siihen kertomalla, mitä odotat eniten syksyssä.

Vanhanaikaista

2011-08-16T01:12:00.000-07:00

Harjoittelen tässä iphone nelosen käyttöä. Homma ei olekaan ollut ihan ongelmatonta. Välillä soittelen tietämättäni kavereille, en osaa vastata puhelimeeni, eikä viestien lähetyskään meinannut onnistua lainkaan. Kiitos kuitenkin mikrotuesta Hiiroseen! Kyllä tämä lady vielä oppii moisen vehkeen käytön :P

Eniten olen ollut innostunut eri applikaatioiden latailusta. Suosikkini on Instagram, jolla olen ottanu näitä vanhanaikaisen näköisiä kuvia. Tyttäreni antoi minulle eilen syntymäpäivälahjaksi sydämen muotoisen lehden, jonka löysi leikkipuistosta. Voi sitä suloista ekaluokkalaista, joka kyllä kärtysi koko eilisen illan ilmeisesti koulupäivästä väsyneenä).

Alemmissa kuvissa on pikkuruisen kasvimaamme satoa. Ensi kesänä kasviksia kasvatetaankin sitten paljon enemmän, sillä haaveilemani kasvihuone on piakkoin valmis.

Seuraavassa postauksessa on luvassa kiva arvonta!

Juhlatl

2011-08-14T07:45:00.000-07:00

Viikonloppuna vietimme tyttöjen syntymäpäiväkutsuja. Heillä on oikeasti 1,5 kuukautta eroa syntymäpäivissä, mutta moni oli kysellyt pienemmän kaksivuotispäivien perään, joten päädyimme laiskoina yksiin juhliin. Esikoinen saa pitää omat kaverisynttärinsä lähempänä varsinaista juhlapäivää.

Ompelin keittiön ilmeen piristämiseksi Clarke & Clarken kuppikankaasta uuden verhon ja rottinkituolin istuinpäällysteen. Vahakangas on samaa beigepohjaista sarjaa. Kauniit gladiolukset poimin etupihan perennapenkistä.

Kakuksi leivoin vadelmaisen Brita-kakun ja lisukkeeksi kahden suklaan mutakakun. Suklaamarenki-blogin upeat vaahtokarkkipuput eivät olleet aivan niin söpöjä kuin esikuvansa, mutta maistuivat varsinkin lapsille.

Kesän paras kukka

2011-08-11T09:52:00.000-07:00

Siemenistä kasvatetut malvikit olivat tämän kesän yllättäjiä. Kesäkuussa istutin surkean pienet taimet kukkapenkkiin ja muutaman viikon päästä kämmenen kokoiset runsaat kukinnot loistivat upeasti. Kukinta-aika on jatkunut pitkään ja tässäkin kuvassa on ainoastaan kolme tainta.

Viime viikolla istutimme pihaan kaksi Arttulan kirsikkapuuta. Saa nähdä, miten ne menestyvät. Asumme viidennellä kasvuvyöhykkeellä ja kyseistä kirsikkaa suositellaan vyöhykkeille I-V. Piha on kuitenkin suojaisa. Nyt toivon vaan lumista talvea.

Stripes and more stripes

2011-08-11T05:55:00.000-07:00

Reissussa isäntämme naisystävä totesi pukeutumisemme nähtyään, että: "Sinä taidat tykätä raidoista" (toki englanniksi). Aika lailla noita raitoja tuli taas hommattua. Nämä pääosin Ralph Laurenin ja Tommy Hilfigerin vaatteita tytöille.

Myönnän, että fiksoudun helposti tiettyihin väreihin ja malleihin. Ikiaikainen suosikkini ovat harmaa, vaaleanpunainen, pinkki, beige ja ruskea. Tänä kesänä tyttöjen vaatekaappiin on hiipinyt myös violettia ja tummansinistä. Raitojen lisäksi sydämet, rusetit ja erilaiset kukinnot eivät kyllästytä koskaan. Kuvista voi huomata, kuinka rakastankaan pukea tytöt samalla tavalla. Minusta on niin söpöä, että sisarukset puetaan jos ei ihan samalla tavalla, mutta muuten yhtenäisesti.

Muutamia reissuhankintoja

2011-08-10T00:21:00.000-07:00

Kirjoitin jo alkukesästä listan, mitä kosmetiikkaa reissusta tulisi ostaa. Ja lista oli pitkä kuin nälkävuosi. Esittelen tässä vain tärkeimmät meikit: Bobbi Brownit, MAC:it ja Narsit. Olen pitkään kaivannut esimerkiksi poskipunaa ja luomiväriä, joissa on pigmenttiä ja pysyvyyttä. Toiseksi kestotummat silmänaluseni kaipaavat nykyisin muutakin kuin pelkkää valokynää.

Bobbi Brownin Creamy concealer peiteväri silmänalusille onkin yksi merkin tunnetuimmista ja suosituimmista tuotteista. Sen lisäksi ostin geelimäisen rajausvärin ja luomivärisetin. Pysyin hyvin suunnitelmassani enkä hairahtunut muihin ihanuuksiin, joita loistavaa asiakaspalvelua tarjoavat amerikkalaismyyjät esittelivät.

MAC-tuotteissa luotin siskoni suosituksesta luomivärin kiinnitysvoiteeseen Paint pottiin. Nude-huulipuna onkin ollut ostoslistallani jo pitkään.

Narsilta hankin poskipunan ja huulikiillon. Olen myös rakastunut Neutrogenan edullisiin huulikiiltoihin, joita ostin onneksi useampia. Ainoa meikkipuolen heräteostos oli smashboxin huulten"turvottaja". Joo, joo, olen turhamainen, mutta voide oikeasti toimii (lue: ainakin kihelmöi huulilla).

Kynsilakat olivat Yhdysvalloissa todella edullisia. Opin ja essien lakat olivat noin puolet halvempia kuin Suomessa.

WANTED

2011-08-07T09:19:00.001-07:00

Jos joku sattuu huomaamaan nämä Molo kidsin violetit aurinkolasit jostain liikkeestä Suomessa, olisin todella iloinen tiedosta. Pikkusisko rikkoi isomman neidin lempparilasit :(

Kankaita ja muuta

2011-08-05T02:47:00.001-07:00

Tilasin Yhdysvaltalaisesta nettikaupasta Fabric.comista ihania kankaita. Suurin osa kankaista ovat Amy Butlerin, mutta löytyypä joukosta Michael Milleriä ja Heather Baileyn kankaitakin. Butlerin kankaat olivat alennuksen kanssa vain kolmannes Eurokankaan hinnoista!

Neiti sai uuden nukentekosetin, jonka aloitimme tänään.

Keväällä ompelin pikkuiselle keltaisen sadetakin. Butlerilta löysin täydellisen laminoidun kankaan isosiskon takkia varten. Pallokuosinen flanellinen vuori noudattaa Butlerin kaavaa kirjaimellisesti.

Piparkakkuhelmainen mekko ja housutkin pääsevät pian ompeluvuoroon, kunhan keksin sopivan kankaan varastoistani.

Tämä tilkkukirja taas huusi päästä mukaan erään kanadalaisen kangaskaupan hyllyltä.

La Push

2011-08-03T10:44:00.000-07:00

Vietimme ihanan päivän La Pushin kakkosrannalla Tyynenmeren äärellä. Ranta on tullut erityisen tunnetuksi Twilight-romaaneista. Kirjasarjassa esiintyvä intiaaniheimo Quileutit asuvat siis oikeassa elämässäkin paikkakunnan reservaatissa, mutta eivät he taida olla kuitenkaan ihmissusia. Tai mistäpä sen tietää ;)

2011-08-03T10:26:00.000-07:00

Väliin vähän kuvia kotimaisesta kesänvietosta. Lämpimät ilmat ovat todellakin hellineet meitä. On onni asua vesistön äärellä, mistä voi lähteä vaikka melomalla uimarannalle.

Tytöt kaipailivat illalla tekemistä ja he pääsivät pesemään pyöränsä. Pienempi oli niin tohkeissaan, että työ sujui keskittyneenä kieli keskellä suuta.

Kanadassa

2011-07-28T03:23:00.000-07:00

Matkamme keskivaiheilla menimme pariksi päiväksi lautalla Victoriaan. Matka kesti puoltoista tuntia. Victoria oli helteinen ja täynnä turisteja. Kanada oli hintatasoltaan suomalaisittain kalliimpi kuin Yhdysvallat, sillä vaihtokurssi on miltei sama.

Kaupunki on arkkitehtuuriltaan selvästi eurooppalaisempi kuin kaupungit rajan toisella puolen, mutta yhtäläisyyttä ovat intiaanivaikutteet.

Pikkuneiti ei oikein malttanut pysyä paikoillaan ja nukkua päiväunia, joten tutti toimi äänenvaimentimena. Esikoisen mielestä parasta Kanadassa oli hotellin uima-allas ja pannukakut vaahterasiirapilla.

Lentoretki

2011-07-25T23:35:00.000-07:00

Pääsimme lentoretkelle kahdella pienkoneella. Isäntämme ja hänen ystävänsä ovat lentäneet jo vuosikymmeniä myös työssänsä, joten koneen kyytiin oli turvallista mennä. Pienkoneita on Yhdysvaltojen pienillä paikkakunnilla aika paljon, sillä koneet ja polttoaine ovat suhteellisen edullisia.

Lensimme eräänä iltapäivä noin puolen tunnin päähän San Juanin saarille. Saari on tunnettu rikkaiden purjehtijoiden lomapaikkana ja kylläpä paatit olivatkin megalomaanisia. Söimme rantaravaintolassa loistavan päivällisen ja join elämäni parhaimman (yli puolilitraisen) mangomargaritan. Nam!

Tytöt tykkäsivät kovasti lentämisestä ja mieheni pääsi jopa laskeutumaan itse koneella. Loistoreissun kruunasi se, että näimme koneesta miekkavalaan.

Alhaalla päivän toinen (tai siis ensimmäinen) postaus.

Muutamia matkakuvia

2011-07-20T23:59:00.000-07:00

Monesti kuulee sanonnan: "Amerikassa kaikki on suurta". Se pitääkin paikkansa monessa asiassa. Itse nautin kuljeskelusta ruokakaupassa (esim. Walmartissa), missä valtavat maitotonkat, lukemattomat keksi-, limsa- ja jäätelövalikoimat sekä jättimäiset pihvit pistivät Suomi-neidon pään ihan pyörälle. Mies naureskelikin, kun lähdin tutkimusmatkalle ruokakauppaan kamera kädessäni. En myöskään lakannut ihastelemassa pihassamme olleita jättisuuria unikoita, jotka jaksoivat kukkia todella pitkään.

Seutu on tunnettu laventelifarmeista ja heinäkuussa juhlitaan Sequimissa laventelifestivaaleja. Isompi neiti oli taas innoissaan kaikista meren anneista. Käteen pääsivät eri leväkasvustot, tasku- ja katkaravut ja simpukat.

Vesiputouksella

2011-07-20T10:25:00.000-07:00

Puistonvartijan mökki oli juuri kuin se elokuvissa esitetään. Mökiltä lähti patikointipolku kohti Marymere-putousta. Vesiputous on noin kolmekymmentä metriä korkea. Harmi, etteivät kuvat tee oikeutta paikalle.

Huomenna lähden viiden ihanan naisen kanssa Kokkolan asuntomessuille. Kiinnostavin kohde on tietysti kaimani Kannustalon Aarre!

Lake Crescend

2011-07-19T11:12:00.000-07:00

Kävimme poikien kanssa Lake Crescendillä luontokoulutapahtumassa. Päivä oli kolea ja pilvinen, mutta paikka oli huikaiseva: turkoosin kirkas vesi ja satumainen metsä lumosivat meidät. Tapahtumassa opetettiin erilaisia erätaitoja ja vesille pääsi kanoottiretkelle.

Järvireissun jälkeen pysähdyimme jätskeille, jotka lapset nauttivat lava-auton konepellillä. Meillä ei ollut samanlaista periamerikkalaista muskeliautoa vaan taaempana oleva valkea auto.

Illalla simahdimme todella nopeasti, mutta minä jaksoin odottaa auringonlaskuun saakka. Tytöt heräsivät ensimmäiset aamut jo kolmelta, ja kymmenen tunnin aikaeron kuromiseen meni noin neljä päivää aikaa. Tällaiselle reissulle ei siis kannata lähteä lasten kanssa vain viikoksi.

Matkaraportti osa 1

2011-07-12T21:13:00.000-07:00

Pahoitteluni, kun olen jättänyt blogini kuukaudeksi ihan hunningolle. Reissusta unohtui kameran siirtopiuha, enkä halunnut postata ilman valokuvia. Päivät lensivät kuin siivillä eikä tietokone ollut niin ahkerassa käytössä kuin kotona. Kotiinpaluun aikana kummatkin tytöistä saivat korvatulehduksen ja kymmenen tunnin aikaeroon tottuminen on vienyt useamman päivän. Kylläpä päivässä muuten ehtii tehdä paljon, kun herää jo aamulla kello 4.

Lähdimme siis kolmen viikon matkallemme Yhdysvaltoihin sekä Kanadaan. Suuntana oli länsirannikolla sijaitseva Washingtonin osavaltio. Lensimme Islannin kautta Seattleen, vuokrasimme auton ja ajoimme merenrantakaupunkiin Port Angelesiin mieheni amerikkalaisen ystävän luo.

Monet haaveilevat matkasta New Yorkiin, mutta minulle se ei ole ollut koskaan mitenkään erityinen kohde. Yhdysvaltojen kaupungeista minua eniten viehättää San Francisco. Toisaalta joskus täytyy ehdottomasti päästä Floridaan, etenkin Orlandon ja Miamiin.

Washingtonin osavaltion rekisterikilpi kertoo kaiken: ainavihanta vuoristomaisema lumihuippuisilla vuorilla on seudun yleisnäkymä. Alue on täkäläisittäin Keski-Euroopan leveysasteilla. Ilmasto on lämmin ja kostea, joten kasvusto on erittäin runsas. Tänä kesä on kuitenkin ollut alueella todella viileää ja lämpötila ei juuri päässyt kahteenkymmeneen asteeseen päivälläkään. Olympicin kansallispuistosta löytyy niin huikeita tulivuoria, sademetsää, kirkkaita vuoristojokia- ja järviä, kuumia lähteitä ja valtavia havupuita. Matkallamme kävimmekin useilla päiväretkillä puistossa vaeltamassa. Isäntämme kaksi poikaa, kaksi- ja neljävuotiaat, pitivät tytöille seuraa. Tytöt oppivatkin puhumaan yllättävän nopeasti englantia, kun kaikki leikkikaveritkin olivat amerikkalaisia.

Loman leskivaiheella kävimme parin päivän reissun kuvankauniissa Victoriassa, Vancouverinsaarella Kanadassa. Menimme sinne lautalla. Loman lopuksi vietimme pari päivää aikaa myös Seattlessa. Matkan arkinen puoli tuli myös esille: pääsimme tutustumaan amerikkalaisten (erikoiseen) tapaan pyykätä, tiskata ja imuroida. Itsenäisyyspäivä, 4th of July, paraateineen oli myös ikimuistoinen kokemus.

Tulevissa postauksissa esittelen retkiämme sekä toki ostoksiani :D

Neljä yötä reissuun on

2011-06-18T08:44:00.000-07:00

Ensi viikolla suuntaamme Yhdysvaltoihin. Lennämme ensin Seattleen, mistä ajamme länsirannikolla sijaitsevaan pikkukaupunkiin Port Angelesiin. Mieheni ystävä Tommy ottaa meidät vastaan ihanassa merenrantatalossa, jonka takapiha on kuvassa.
Reissaamme miltei kolmen viikon ajan lähiseudulla. Alue on tunnettu etenkin suuresta luonnonpuistostaan. La Pushin ranta Forksin lähellä on tullut tunnetuksi upean luontonsa lisäksi Stephenie Meyerin Twilight-romaaneista. Isäntämme ei pystynyt silti lupaamaan, että tapaan rannalla oikeita ihmissusia. Harmi ;)
Lomamatkan aikana käymme myös kauniissa Victoriassa, suurella Vancouverinsaarella Kanadassa, jonne pääsee helposti lautalla.

Olympicin luonnonpuisto koostuu vuorista, valtaisista metsistä ja upeista vesistöistä. Patikoimme luonnonpuiston eri osissa varmasti paljon. Emme ota matkalle ollenkaan mukaan rattaita, vaan ajattelimme pärjäävämme parhaiten reissussa kantorinkalla.

Ennen kotiinpaluuta yövymme pari yötä myös Seattlessa. Yksi päivä on ehdottomasti pyhitetty shoppailulle!
Koska majapaikassamme on netti, lupaan postata myös matkan aikana.

Haasteikas rinne

2011-06-12T02:04:00.001-07:00

Pihalla on hyvä olla korkeuseroja. Jyrkät rinteet ovat kuitenkin haastavia - varsinkin, jos niitä ei voi pengertää. Meillä on suuri osa pihasta jyrkkää rinnettä, vanhaa tienpohjaa, missä on erilaisia kaapelointeja. Sitä ei siis voi kovin paljon kaivaa koneella. Olen yrittänyt keksiä rinteeseen sopivaa kasvillisuutta. Monet pensaat ja perennat sopivatkin tarkoitukseen oikein hyvin. Varsinkin leikkauksilla saadaan kasvin kokoa hillittyä. Nämä meidän pihamme suunnitelmat ovat minun, pelkän innokkaan harrastelijapuutarhurin suunnitelmia. Ammattilaiset saattavat olla jostain näkemyksistä eri mieltä.

Päätin jo alkuun, että rinteeseen ei tule nurmea, jota ei voi ruohonleikkurilla ajaa. Yksi alue on koottu pyöreistä kivistä ja havuista (tuivioita, rohtokatajia, pallotuija, kartiotuijia, kääpiövuorimäntyjä sekä pari syyshortensiaa rinteen laella). Koko rinneosa on päällystetty kuorikatteella. Kaikenlaiset maanpeitekasvit ovat omiaan rinteeseen. Meidän rinteeseen on rakennusaikana siirretty paljon savista multaa, joka pidättää hyvin vettä ja auttaa siten kasvien selviytymistä jyrkässä kasvualustassa.

Ensimmäisessä kuvassa on taaimpana on sammalleimua sekä herttavuorenkilpiä. Edessä maan tasolla kukkii nuori lumipalloheisi. Alakuvassa on viime kesänä istutettuja ruusuja (torniolaaksonruusu ja juhannusruusu, toisaalla suviruusu). Jotkut käyttävät rinteessä maanpeite- tai köynnönsruusuja.

Erilaiset angervot sopivat myös rinteeseen. Etualalla on valkokukkaista ainavihantaa grönlanninhanhikkia ja taaempaa koivu- ja keijuangervoa sekä kurjenpolvia. Ajan myötä kasvit peittävät koko pinnan.
Lamoherukka (edessä) ja ketoneilikka (keskellä) laajenevat erittäin nopeasti. Lamohietakirsikka on myös hyvä vaihtoehto.
Uusimman perennapenkin kasvit ovat vielä pieniä ja mitättömiä, mutta ylempänä rinteessä kasvaa keltakukkainen perenna, jonka nimeä en valitettavasti tähän hätään muista. Sen kanssa pitää olla varovainen, ettei se laajene liikaa. Myös kaukasianpitkäpalko on hyvä kasvi.
Kivikkokasvejakin meidän rinteestä löytyy, esimerkiksi patjarikkoa, suikeroalpia, mehitähtiä ja maksaruohoja.

Seuraavassa postauksessa on on matkasuunnitelmia. Vajaan parin viikon päästä matkustamme Yhdysvaltoihin ja Kanadaan ja viivymme reissussa melkein kolme viikkoa. Mutta siitä pian lisää.

Pihaleikkejä

2011-06-09T02:10:00.000-07:00

Katuliidut ovat osoittautuneet loistaviksi pihaleikkikaluiksi. Ensimmäiset liidut ovat jo kuluneet loppuun ja taiteilijalla virtaa vaan lisää ideoita.
Pienempi käy välillä viilentymässä uima-altaassa. Uimaranta on kuitenkin ehdottomasti mieluisampi räpistelypaikka. Puhallettava uima-allas on enemmänkin tila, mihin on mukava heittää ulkoleluja.

Olen niin ihastunut tuohon Kenzon kesän kukkakuvioon.

Vihdoinkin helle

2011-06-06T03:28:00.000-07:00

Sateenvarjon voi nyt nakata nurkkaan, sillä näillekin leveysasteelle saatiin ensimmäiset helteet. Ihanaa, kun ulos ei tarvitse pukea monta kerrosta vaatteita päälle. Uimakoululainen haluaa kuulemma myös järveen uimaan. Sinne siis - heti suunnistuksen jälkeen. Tällä kertaa lähdemme koko perhe suunnistamaan. Mies lähtee omalle radalleen ja minä kuljen lasten kanssa toista rataa. Toivottavasti en eksy.

Isovanhemmille muutama kuva juhliin lähtijästä.

Tyylikäs vinkki

2011-06-06T03:04:00.000-07:00

Löysin jälleen kirjastosta upean uuden tuunauskirjan. May B. Langhellen teos Siksakkia on erittäin tyylikäs kokoelma luovia ompeluideoita. Mallit ja väritys ovat pelkistettyjä ja ohjeistukset ovat tarkkoja. Teos sisältää mallien kaavat. Tähän saakka ehdottomasti paras tuunauskirja!

Laukkuraamattu

2011-06-01T03:53:00.000-07:00

Lisa Lamin The Bag making Bible -teoksesta löytyy toinen toistaan ihanampia laukkumalleja. Monissa laukuissa on käytetty Amy Butlerin kankaita ja ilmeisesti Amy on ollut mukana kirjan toimittamisessa. Kirjan englanninkieliset ohjeet ovat erittäin seikkaperäiset ja eri työvaiheita on havainnollistettu valokuvilla. Lukijaa on ohjeistettu myös materiaalivalinnoissa.

Beigepohjaisesta ruusukankaasta (Heather Bailey: Hello Roses) ja aaltoraidoitetusta (Amy Butler) puuvillakankaasta on valmistumassa kaksi laukkua.

Juhliin

2011-05-30T03:04:00.000-07:00

Määrätietoinen neitimme sai kevätjuhliin ruusuisen kietaisumekon. Kaava on Suuri Käsityölehdestä 5/2008. Mekon kaava löytyy myös aikuisten koossa! Muutenkin kokoja on runsaasti. Gapin mokkakengät ovat sen verran korkeakorkoiset, että niillä ei lähdetä ainakaan koululle kipsuttelemaan. Hyvinpä neiti silti kiilakoroilla kotona pyörähteli. Malliposeraukset ovat neidin omia.

2011-05-29T22:39:00.000-07:00

Moni tunnistaa taatusti näiden ompelusten esikuvat. Kirppulle tein unq-tyylisen fleecetunikan ulkokäyttöön ja kummatkin tytöt saivat Oikukas-malliset kierrätysfarkkuhameet. Ilman kaavoja tai muuta fyysistä mallia tehdyt käsityöt ovat välillä melkoista yritys ja erehdys -rumbaa. Nämä työt olivat varsin helppoja, vaikka muutaman parannuksen teen seuraavalla kerralla. Esimerkiksi farkkuhameista vasemmanpuoleiseen tulivat liian leveät farkkupalat. Hame on sopiva, mutta tiheämpään vaihtuvat raidat ovat mielestäni kivemman näköiset.

Itse tekemällä saa ennen kaikkea juuri sellaiset kuin itse haluaa. Näitä vaatteita ei tarvitse myöskään odottaa. Esteenä on monesti vain oma viitseliäisyyteni. Arvostan käsityöläisiä ja tilaan myös heiltä tuotteita - varsinkin sellaisia, joihin eivät omat kyvyt riitä. Esimerkiksi applikointi ei ole selvästikään minun juttuni, joten jäten sen todellisten taitureiden, kuten vaikka Pimpamin Petran käsiin.

Konjakkia kiitos

2011-05-29T05:56:00.000-07:00

Juomana mitä hirvein elämys, mutta nahkan sävynä ihana. Rilla ehtikin jo esitellä omat balleriinansa Baysin kanssa pidettäväksi. Itsekin etsiskelin baltsuja ja Hilfigeriltä löysin sopivan söpöt. Kenkien ja laukun metallilaatat ovat samaa sävyä. Melko onnistunut ostos ja balleriinat tuntuvatkin aivan ihanilta jaloissa. Täytyy postata jossain vaiheessa myös upeat Fendit, jotka olivat käyneet Saijalle pieneksi. Toisen onnettomuus on toisen onni.

Mutta tiedän, etteivät nämä shoppailupostaukset kiinnosta kaikkia lukijoita, joten lupaan, että seuraavat kolme postausta ovat käsityöaiheisia - erittäin onnistuneita sellaisia.

Antaa tulla sade

2011-05-27T10:34:00.000-07:00

Ommella surautin tutulla Ottobren takkikaavalla pienelle värikkään sadetakin. Takin kangas on lojunut kaapissa jo pari vuotta, koska ostin kallista kangasta liian vähän suunnittelemaani työhön. Kangas taitaa olla Phillip Jacobsin. Vuorikangas on hankittu Iinusta. Lisäsin selkään tampin, jolla saa kurottua leveää helmaa A-linjaiseen muotoon. Saumat on teipattu silitettävällä saumateipillä.

Nämä kuvat ovat valitettavasti huonoja ja takkikin on päällä miten sattuu. Pikkuinen oli niin nopea liikkeissään, että heti kun olin ottamassa kuvaa, hän juoksi sukkasillaan nurmikolle "kaakuun". Joku saattaa huomata roikkuvia langanpätkiä, joten tuunustan, etten ole vielä leikannut niitä ollenkaan. Se onkin niin iso homma. Hah.

Tunnelmallista viikonloppua! Pikkuneiti täyttää heinäkuussa kaksi vuotta ja viikonloppuna olen ensimmäistä kertaa hänestä erossa yön. Saamme miehen kanssa hetken kahdenkeskeistä aikaa. Ihanaa!

2011-05-25T09:30:00.000-07:00

Pikkuinen viettää huomenna viimeistä päiväänsä perhepäivähoidossa ja sitten hän pääseekin kesäloman viettoon. Kukahan hänelle sitten loihtii näitä ihania kampauksia?

Pihaelämää

2011-05-22T10:33:00.000-07:00

Vietimme ihanan lämpimän sunnuntain pihalla. Pikkuneiti pääsi kokeilemaan potkupyöräänsä, mutta hän taitaa vielä vähän jännittää uutta kulkuvälinettään. Rouva teki pihatöitä, kuten taka-alalta näkyy. Asento on kuin vanhalla, selkävaivaisella ukolla :P

Isompi neiti harjoitteli rullalenkkareilla kulkua. Vaati hieman etsimistä, että löysin riittävän pienet lenkkarit. Heelysiltä löytyivät lenkkarit, joissa on kaksi rullaa peräkkäin eli ne sopivat paremmin aloittelijalle. Painopisteen pitää olla melko takana, taaempana kuin rullaluistimilla.

Iltapäivällä hän suuntasi isänsä kanssa suunnistuskouluun. Iskän lempiharrastus on siirtymässä polvesta toiseen. Huomenna pitäisi muistaa ilmoittautua kunnan järjestämään uimakouluun. Jos neiti ei saa paikkaa sinne, taidan ilmoittaa hänet tenniskouluun. Saisipahan isä siinäkin lajissa pelikaverin kotopuolesta.

Päivän aikana sain istutettua lisää havuja pihaan sekä laajennettua muutaman neliön perennapenkkiäkin. Aiemmin viikolla pihaan istutettiin myös upea rautatienomenapuu. Tytöt viettivät sen aikaa aikansa täällä.

Kesäisissä keleissä on mukavaa sekin, että pääsee pukemaan neidit mekkoihin. Tämä suomityttömekko on Gapin viime kesän mallistoa.

Grandma

2011-05-17T09:37:00.000-07:00

Odd Mollylla on upea Grandmas Coat eli virkattu takki. Sitä löytyy useassa eri värissä. Ensin mietin takin ostamista, mutta sitten päätin virkata sen itse. Hommahan on periaatteessa hyvin yksinkertainen vaikka työläs. Ongelma on kuitenkin se, että olen nähnyt takin vain kuvina enkä ollenkaan luonnossa. Muutamia mittoja siis kaipailisin. Jos jollakulla lukijalla sattuu olemaan takki koossa 2, voisitko ottaa muutaman tärkeän mitan takista.

Lankana työssä käytän farkunsinistä Dropsin Safran-puuvillalankaa.

Tule jo kesä

2011-05-12T00:10:00.000-07:00

Kävin ostamassa eilen hieman kesäkukkia. Rungollinen marketta pääsi ovenpieleen. Surkean ohuet vanat mullan seassa ovat maahumalaa, joka kasvaa nopeasti marketan rungon ympärille ja pian myös pitkin etukuistia.
Löysin kuin löysinkin pelargoniota etsimässäni värisävyssä.
Herkimpiä kesäkukkia pitää vielä kantaa öisin sisätiloihin piiloon mahdolliselta hallalta, mutta orvokit selviävät varmasti pikkupakkasessakin. Leikkimökki saikin koristukseksi isomman neidin nimikkokukkia.
Gladioluksetkin ovat vielä parvekelaatikossa, mutta siirrän ne kuun vaihteessa etupihan kukkapenkkiin.

Kun etelässä helli eilen helle, meillä satoi vettä. Sade rakasti ilmaa, vähensi hiekan pöllyämistä ja kasteli kuivan maan. Uskon, että viikonloppuun mennessä puissakin alkaa näkyä vihreää. Pienin neiti oli aivan haltioissaan vesileikeistä.

My favourite berry - Mulberry

2011-05-09T10:02:00.000-07:00

Siinä se nyt on koruttomasti aseteltuna kuntopyörään, joka vaikuttaa olevan nykyisin enemmän naulakko kuin kuntoiluväline.

Tämä Bayswater taisi olla muutakin kuin äitienpäivälahja. Tuleehan pian täyteen kymmenen vuotta naimisissa.

Ihana!

Vinkki

2011-05-05T10:21:00.001-07:00

Haluatko tarjota lapsellesi laadukasta ja iloista lastenmusiikkia? Karvakorvan laulupurkki saa taatusti lapset ja aikuisetkin liikkeelle! Levy koostuu paristakymmenestä Soili Perkiön säveltämästä Hannele Huovin runosta ja laulut ovat Sibelius-Akatemian muusikoiden esittämiä. Levyn ohella on myös nuottikirja, josta löytää leikkejä kuhunkin lauluun.

Tämä levy on jatkoa Vauvan vaaka -levylle, jonka olen ehtinyt antaa yli kymmenenelle vauvalahjaksi.

Makuasioistahan on turha kiistellä ja musiikkimaku jakaa ihmisiä laajasti. Mielestäni on kuitenkin erityisen tärkeää, että lapset kuuntelevat myös melodista ja lapsille itselleen suunniteltua musiikkia. Taitavat sanoitukset sekä ammattilaisten tuottamat sävellykset ovat eri juttu kuin aikuismainen markkinointiroska, jota meilläkin toki myös kuunnellaan. Voi taivas, olen niin täynnä erästäkin smurffilevyä, joka on soinut meillä jo liikaakin.

Voihan pylly!

2011-05-03T10:53:00.000-07:00

Ei mikään edustava kuvakulma, mutta menköön. Selvästi mies on ollut kameran takana ;) Ladyn puutarhahaalarit ovat olleet jo kovalla käytöllä. Kuvat ovat muutaman viikon takaa, jolloin tarkeni vielä ulkoilla vähemmissäkin vaatteissa. Pari viikkoa on ollut niin kylmää, että ulkona tarkenee lähinnä pilkkihaalareissa.
Olen ajatellut järjestää blogiarvonnan, mutten keksi nyt mitään palkintoja. Löytyisikö teiltä ehdotuksia?

Leikkipuistoon

2011-05-03T10:30:00.000-07:00

Parina päivänä on tehty illalla retki pyöräillen läheiseen leikkipuistoon. Pyöräilyä helpotti työntökahvan liittäminen pyörän runkoon.

On se muuten jännä homma, että alle kaksivuotiaskin huomaa, etteivät roskat kuulu luontoon. Pikkuneiti poimii kaikki näkemänsä roskat maasta ja välillä ärsyttää todenteolla ne piittaamattomat hölmöt, jotka niitä roskia maahan nakkovat.

Vappua ja pääsiäistäkin

2011-05-01T10:50:00.001-07:00

Pääsiäinen helli lämmöllään ja vietimmekin loman pääosin ulkona. Mummolassa on yksi pieni pyörä, jolla molemmat tytöt halusivat ehdottomasti pyöräillä juuri samaan aikaan. Pienempi huusi: "Pyölä, pyölä", ja niin häntä kuljetettiin pyörän selässä. Jalathan eivät ylettäneet vielä polkimille. Isosisko sitkuttikin pikku pyörällään varmaan 10 kilometriä päivässä. Onneksi kotona on hiukan isompi pyörä.
Vappu taisikin olla koko Suomessa kolea. Kävimme syömässä vappuaterian, mutta pienin piti ravintolassa omaa showtaan eikä malttanut syödä mitään.
Isosiskon mielestä hän näyttää tässä asussa ihan salapoliisilta. Ostin itsellenikin samantyylisen Coston hatun ja miehen mukaan näytän se päässä ihan Nikke Knattertonilta. Me olemmekin sitten varsinainen salapoliisikaksikko. Pikkusiskon lakkatrenssi on ellen. Isomman ihana huivi POMPdeLUXilta.

Vihdoinkin valmiit

2011-05-01T10:27:00.000-07:00

Mikähän siinä on, että kotona ei yksin huvita ommella? Ja viittä vaille valmiiden töiden loppuunsaattaminen tuntuu aivan mahdottomalta tehtävältä. Tässä tulee kuitenkin muutama kuva valmiista ompeluksista. Pahoittelen kuvien huonoa laatua ja kohteiden tökeröä sijoittelua.

Ylimpänä on haaremihousukokelu erittäin lirmusta viskoositrikoosta (koko 92).

Tytöille ompelin pipot Maijun kauniin rusettipipon inspiroimana.

Ottobre-lehden muffinssitunikaohje muuntui raitatunikaksi, jossa käytin Hilcon ihanaa raitatrikoita.
Isompi neiti sai itselleen paidan, jonka yläosa on trikoota ja alaosa puuvillakangasta.

Viimeisimpänä Cupcaken innoittamana fleecehaalari. Pallofleeceä oli hieman hintsusti, joten jouduin laittamaan valkeaa fleeceä myös hihoihin. Tuli ehkä liian urheilumainen.

Vappupostaus tulee kohta perässä tai siis edellehän se tavallaan tulee :)

Ihanaa pääsiäistä

2011-04-21T00:34:00.000-07:00

Tänään suuntaamme pääsiäislomalle Vuokatin mummolaan. Taidan ottaa pinosta muutaman pääteltävän käsityön mukaan eli käsityöpostauksia on tulossa monta. Allidaalian blogista nappasin idean päällystää liimalakalla styrokspalloja. Päällysteenä on käytetty suloisia Greengaten servettejä. Ehtivätköhän nämä munat valmiiksi täksi pääsiäiseksi? Juuttinaru oli nimittäin hukassa ja löytyihän se lopulta kaapin perukoilta.

Iloista, rauhallista ja maukasta pääsiäistä!

Aika monta noitaa

2011-04-17T02:07:00.001-07:00

Aika monta noitaa

hiipi aivan hiljaa

rappusilla tirskuen.

Aika monta noitaa

hiipi aivan hiljaa

luokse ovikellojen.

Koska ovi aukeaa,

koska jonkun nähdä saan?

Koska yhtä aikaa

huudetaan, päästäänkö me virpomaan?

Noitaneiti sai avukseen pikkunoidan ja kori pullollaan herkkuja tultiin tunnin päästä takaisin kotiin.

Pihalle

2011-04-15T02:59:00.000-07:00

Näillä ruusuhaalareilla olisi makea tallustella tiluksilla. Oma piha on vain niin pieni, että tiluksista voi vain haaveilla. Haaveisiini kuuluukin puolen hehtaarin tontti, mihin voisi rakentaa kivan Kannustalon. Toisaalta oma siirtolapuutarhapalstakin olisi kiva. Joka tapauksessa haalarit lähtivät tilaukseen. Miehen mukaan vanhat, opiskeluaikaiset haalarit kävisivät hommaan yhtä hyvin.

Nykyiseen pihaan sopisi oivallisesti Kekkilän vihervitriini. Hinta on kuitenkin huima, vaikka suomalaista työtä arvostakin. Äitini kesäpaikalta vaihdetaan ikkunat, joten vanhoista ruutuikkunoista täytyy varmaan tehdä oma pikku kasvihuone.

Voitin Maitolaiturin Kyllikit -blogista upean ja niin minulle sopivan arvontavoiton. Pilkut ovat olleet aina heikkouteni ja nämä puutarhavälineet tulevat taatusti kovaan käyttöön.
Siemet ovat itämässä kohta joka ikkunalla ja osa (alhaalla oppineittenkukka) on jo koulintavaiheessa.

Viime viikkoa

2011-04-11T03:45:00.000-07:00

Huhtikuun ensimmäisen viikkona rairuoho ehti kasvaa ylipitkäksi, kun raju vatsatauti pyyhkäisi perheen läpi hurjalla voimalla. Nyt kädet ristissä toivon, että kahden ja puolen kuukauden sairastaminen loppuu tähän.

Pihasta on lumi sulanut jo miltei kokonaan ja muutama perenna nostaa päätään mullasta. Poimulehti, vuohenjuuri, kurjenpolvi ja päivälilja vihertävät jo ulkosalla ja siemenkylvöksiäkin täytyy muistaa pitää kosteana sisätiloissa.

Keittiön ikkuna sai keveämmät verhot ja uusi lamppu olisi hakusessa.

Pikkuneiti päätti, että uusi turvaistuin pysyy olohuoneessa, sillä siinä on niin mukava katsella lastenohjelmia.

Välikautta osa 2

2011-04-07T10:04:00.001-07:00

Tiedän, että tätäkin postausta lukee ihmisiä, joiden mukaan lapselle riittää yhdet välikausivaatteet. Tokihan sitä selviää yksilläkin, mutta meillä lapset puetaan kauniisti tilanteen mukaan.
Esikoinen pukee ylleen pääsosin viime syksyn tamineita tai second hand -löytöjä. Suurin osa vaatteista ovat kokoa 128. Housuina ovat ylhäältä alas: Kappahl, Reima, Lindex. Mustat ovat uudet, muut vanhoja.

Meillä oli viime vuonna Villervallan turkoosi tähtitakki ja tänään tein Lasten Metsolasta hyvän löydön, punaisen tähtitakin hintaan 20 euroa. Lisänä tutut luottovaatteet: Po.p:in windfleece, Converset ja Pimpamin pipo.

Wheatin rusettitakki oli meillä myös viime kesänä, mutta lilana. Onneksi sain tämän maailman suloisimman takin isommassa koossa. Kiitos Riikka.
Tyttären suosikkitakki on on tämä Burberryn trenssi, joka kestää kosteutta ainakin jonkin verran. Takki, kuten myös Hunterin saappaat, ovat olleet käytössä jo syksyllä.

Hempeilyä ja organisointia

2011-04-03T10:04:00.000-07:00

Lilli-ontelokuteesta virkattu pitsimatto löysi paikkansa varsin maalaisromanttiseksi muuttuneesta makuuhuoneesta. Maton halkaisija on 120 cm. Uusi pitsimatto, hieman eri kuvioinnilla ja valkealla värillä, on jo aloitettu. Hei, tähänhän tulee ihan himo.
Perheen viikottaisia menoja on nyt helppo organisoida eteiseen laitetulla liitutaululla. Taulu on hankittu White Coast -liikkeestä, josta sain aivan erinomaista palvelua. Kiitos Johanna!

2011-03-30T09:07:00.000-07:00

Syön sanani ja esittelen välikautta vasta hieman myöhemmin. Tadaa: tässä on uusi Weekender-laukkuni valmiina pakattuna odottelemassa viikonlopun matkaa. Ompelin vastaavan laukun toisenlaisesta kankaasta jo aiemmin. Ruusukangas laukussa on esitelty myös ja carry all -laukku löytyy täältä.

Tämä laukku on reilusti suurempi kuin Sophia carry all. Laukkuun pakkasin farkut, neuleen, college-housut, t-paidan, paksun hupparin, mekon sekä korkokengät, ja tilaa jäi sopivasti myös muille viikonloppuvarusteille.
Totuus on kuitenkin toinen. Makaan jo toista viikkoa kotona potemassa sitkeää tautia. Välillä toki siirryn sohvalle lojumaan. Auta armias, kun välillä lähden jonnekin, saan tuntea sen kehossani. Viikonloppureissu saa siis jäädä tältä erää, mutta toivottavasti alan pian tervehtyä.

Hiukan pääsiäistä

2011-03-28T08:27:00.000-07:00

Keittiömme kaipasi hieman keväisempää väritystä.

Seuraavassa postauksessa sitten esikoisen välikautta.

2011-03-25T03:41:00.000-07:00

Mitä meninkään tekemään? Leikkasin 10 senttiä kirpun hiuksista. Yltävät ne siltikin lapojen yli. Hoitotäti laittaa muuten ihania ruotolettejä neidille. Aamulla hänet viedään hoitoon hiukset yön jälkeen takuilla pyörimisestä ja jokin pompula päähän nopeasti laitettuna ja räkä poskella. Kotiin saapuu iltapäivällä siisti ja tyylikäs pikkukirppu.
Olen huomannut, että nuo Benettonin t-paidat ovat huippuhyviä pesusta toiseen. Ne ovat ihanan sileitä ja pehmoisia, eikä niissä ole lainkaan nyppyjä.
Maileg-pupu sai sulhon. L-kokoinen Sulo-sulho on itse ommeltu, mutta sen vaatteet ovat alkuperäiset Mailegit. Etsin kauan sopiivaa kangasta ihoksi. Esimerkiksi Tilda-kangas ihonvärisenä on huikean hintaista ja Ikean vastaava oli siihen nähden puoli-ilmaista. Pupun naamasta ei tullut ihan samannäköinen, mutta muuten olen tyytyväinen tulokseen. Takapuoleen piti keksiä jotain painavaa, jotta pupu pysyy hyvin istuma-asennossa. Keittiön kaapista löytyikin sopivasti vanhentuneita puuroriisejä. Tätä pupua ei siis kannata siis pestä, ainakaan siis pyllystä :)

ELOKUU - Olavi Uusivirta ja Anna Järvinen - Nuori ja kaunis

2011-03-25T03:30:00.000-07:00

Ei ole tainnut jäädä epäselväksi, kuinka pidän Anna Järvisen musiikista.

Ruohonvihreää

2011-03-20T11:58:00.000-07:00

Ostin varmaankin jo pari vuotta sitten ihanan raikasta ja paksua Metsolan joustofroteeta. Koska hankin kangasta liian vähän, ei siitä tullut tehtyä esikoiselle mekkoa.

Siivosin viikolla pikkuneidin vaatekaappia ja löysin sieltä viime kesän (mahtuu tämänkin) suosikkivaatteen, Polarn o pyretin saaristolaismekon. Otin mekosta mallia ja ommella surautin nopeasti vastaavanlaisen. Se on niin suloinen päällä. Mekko pääsee jo nyt käyttöön esimerkiksi ylhäällä olevien Po.p:in sukkisten kanssa.

Parin viikon päästä sitten rairuohon kylvöön.

Puuhailua

2011-03-17T02:25:00.000-07:00

Löysin jälleen kirjastokierroksella mielenkiintoisen opuksen. Teoksessa Veikeät vauvanvaatteet annetaan vinkkejä persoonallisten lastenvaatteiden tekoon. Kirjassa näytetään seikkaperäisesti kuvina esimerkiksi se, kuinka aikuisten t-paidasta voi tehdä vauvalle mekon tai college-paidasta räyheän haalarin. Erityisempiä ompelutaitoja ei tarvita.

Kiitos myös Johku siitä ihmehärvelistä, jonka avulla sain naputeltua tämän pikku hyllykön seinään. Tulehan ottamaan kuppi kukikasta kuumaa joku päivä. Kipsilevyseinään on muuten hankala kiinnittää mitään vähänkään painavaa, jos ei tiedä, missä levyn takana olevat koolaukset ovat.

Välikautta

2011-03-15T23:09:00.000-07:00

Pikkuneitimme vaatetetaan välikauteen pääosin vaatteissa, jotka olivat käytössä jo viime syksynä. Toisinaan myyntiin tulee kuitenkin jokin tuote, joka on pakko saada. Viime vuonna se oli Villervallan tähtitakki isosiskolle. Tänä keväänä Cupcaken takki hurmasi minut pilkuillaan. Järkevänä (hih) kuluttajana kuitenkin hankin takin käyttöön vasta aikaisintaan ensi syksylle, sillä jemmattuja settejä on jo tarpeeksi. Varsinainen käyttöikä on varmastikin vasta ensi keväänä. Pimpamin keijupipo sopii täydellisesti takkiin. Kuvasta poiketen pipon pinkki on luonnossa vaaleampi.
Ticketin rubber rain odottelee sateisia kurakelejä. Kaikkien aikojen suloisin hattu, Pimpamin pandavauvapipo, tulee varmasti kovaan käyttöön. Rubberi on ostettu viime vuonna Ellokselta 50 prosentin alesta.
Molokidsin takki on huudettu huutiksesta ja Lindexin mustat housut saavat luvan kelvata, sillä en ehtinyt saada Po.p:n harmaita välikausihousuja.
Hoidossa käytetään kirpparilta (kuudella eurolla) ostettua Reimatecin haalaria. Alimmat kaksi pipoa ovat itse neulottuja ja ylhäällä olevat ovat kirppislöytöjä.
Syksyltä pääsevät jatkokäyttöön Polarn o pyretin windfleece sekä kuoritakki. Musta pipo on omatekemä ja norjalainen puolestaan Helmin loihtima.

2011-03-15T12:35:00.000-07:00

Minä niin tykkään perhepäivähoitajastani. En ole enää hoidon pienin. Hoidan innoissani 8 kuukauden ikäistä vauvelia, johon olen täysin hullaantunut. Iloisimman hymyn annan kuitenkin äidille, joka hakee minut hoidosta. Reppu selkään ja reippain askelin kotiin.

Illasta nousi pienelle korkea kuume, joten pysyttelemme nyt muutaman päivän kotosalla.

Vihdoinkin

2011-03-14T02:23:00.001-07:00

Siitä piti tulla
joululahja
tyttärelle
mutta
kyllästyin koko hommaan moneen kertaan.

Tein tilkuista 10 X 10 cm:n kokoisia, joten niitä sai varsin yksitoikkoisesti ommella yhteen. Uurastus on nyt päättynyt ja kesäinen
päiväpeitto
on vihdoinkin valmis.

Koska lastenhuoneessa on jo niin paljon vaaleanpunaista ja vaaleansinistä, halusin raikastaa väristystä hieman
vihreällä
Greengaten ruutukankaalla.

Toinenkin ikuisuusprojekti sai tuulta alleen, kun ostin ekopuuvillaista ontelokuitua. Virkkaan siitä halkaisijaltaan noin 120 senttistä pitsimattoa. Helppo homma, mutta melkoisen raskasta käsille. Tytöt tykkäävät kovasti jättimäisistä lankakeristä.

Kauppakasseja

2011-03-08T02:28:00.001-08:00

Ompelin Marimekon vahvasta Kippis-markiisikankaasta muutaman laukun, joissa on olalle ylettyvät kantohihnat. Vielä olisi kangasta yhteen laukkuun.

2011-03-07T11:24:00.000-08:00

Ompelin sarjatyönä muutamat neuvolakorttien kannet vauvalahjoiksi ystäville. Kuvissa saumat näyttävät hieman vinksottavan, mutta ovat oikeasti ihan suorassa. Tarkistettu on :) Suurin osa kankaista on tilkkuja vanhoista ompelutöistä. Pääsivätpähän näissä hyötykäyttöön.

Sisun äiti saisi tulla valikoimaan omansa.

Taidanpa tehdä passeillekin samanlaiset kotelot ja pieninkin pitäisi viedä pian passikuvaukseen.

Järjestyksen vaihto

2011-03-06T01:57:00.001-08:00

Tervetuloa tyttöjen uusittuun huoneeseen! Suurin osa on toki vanhaa, hyväksi koettua settiä, mutta muutama huonekalu vaihtoi paikkaansa. Miltei kaikki huoneen tekstiilit ovat Laura Ashleystä.
Kohta 11-vuotias karvapossu, westiemme D, pääsee onneksi torstaina trimmaukseen. Muutenkaan kuvia varten ei ole huonetta järjestelty: matto näyttää olevan vinossa ja sängynalustavarat näkysällä.

Tein muuten jo useampi kuukausi sitten reklamaation muuramen kirjoituspäydän pikkukolmonen-laatikostosta, josta oli viilupinta irronnut. Uusi laatikosto tulee pitkän odotuksen jälkeen tiistaina. Ei ole muuten muuramen laatu sellaista, mitä se oli vielä 20 vuotta sitten.
Seuraavassa postauksessa tulee pitkästä aikaa ompeluksia ja tokihan ne välikausisetitkin pitäisi esitellä.

2011-03-03T10:23:00.000-08:00

Tiedättehän tunteen, kun yhtäkkiä huomaa, että lapsiperheessä on erikoisen, suorastaan liian hiljaista. Silloin tapahtuu monesti jotain kiellettyä.

Illalla tein Tapiolan nettipalveluun lääkärikuluhakemusta ja kuulin vähän väliä vaimeaa hirinää. Siellä ne tytöt olivat eteisessä pukemassa itselleen äidin ja isosiskon asusteita.

Pari päivää aikaisemmin pikkukirppu oli löytänyt isosiskonsa pöydältä vesivärit ja maalannut kasvonsa ja puoli seinää. Nesteenä oli käytetty ilmeisesti omaa sylkeä. Kylläpä muuten pienessä ajassa ehtii touhuta vaikka mitä.

Upeita kaavoja

2011-02-27T10:29:00.000-08:00

Nämä upeat kaavat voit löytää esimerkiksi täältä.

Kevätmalliston must haves

2011-02-24T23:03:00.000-08:00

Ilman näitä ei meidän kevättä tule. Vaikken enää välitä retromaisista vaatteita, Marimekon uutuuskuosi iski iloisuudella suoraan sydämeeni. Kaksi ylintä kuvaa siis Po.p ja alin Marimekko.

Tunnustettu

2011-02-24T06:34:00.000-08:00

Oliviah jakoi minulle tyylikkään tunnustuksen. Kiitos! Sen myötä tulivat seuraavat ohjeistukset:

"The Gorgeous Blogger-palkinto on suunnattu kaikille upeille bloggaajille.

Jokainen vastaa viiteen blogiinsa liittyvään kysymykseen ja jakaa tämän palkinnon eteenpäin niille, jotka mielestään sen ansaitsevat."

Milloin aloitit blogisi?

Tammikuussa 2010 eli hieman yli vuosi sitten.

Mistä kirjoitat blogissasi, mitä kaikkea se käsittelee?

Blogissani kirjoitan pääasiassa perhe-elämästä, etenkin lapsista. Sen lisäksi blogissa on paljon ompeluksiani, lastenvaatteita sekä sisustamista.

Mikä sai sinut aloittamaan Blogin kirjoittamisen?

Luin ensin muiden upeita blogeja ja innostuin itsekin kokeilemaan. Sille tielle olen jäänyt.

Mikä seikka tekee blogistasi erityisen verrattuna muihin?

Ei varmasti mikään. No tarkemmin mietittynä blogistani puuttuu blogilista lukemistani blogeista. Sellainen, yleensä oikeassa reunassa oleva, suosikkiblogien uusimmat postaukset -lista on tosi kiva, mutta totta puhuen en tiedä, miten se liitetään blogiin.

Mitä haluaisit muuttaa blogissasi?

Haluaisin osata kuvata parempia kuvia ja laittaa ne näytille suuremmassa koossa. Toiseksi tavoitteena olisi tiheämpi päivitystahti. Asiaahan nimittäin riittäis, mutta olen niin tavattoman laiska siirtämään kuvia kamerasta koneelle (sehän onkin niin iso homma) ja tykkään, että postauksissa on aina kuvia.

Tahtoisin jakaa tunnustukseni ainakin näille blogeille.

ELÄMÄÄ AURINKOLAAKSOSSA
Mekkotehdas
Niinan unelmia
piipadoo
Siirtolaisrouvana Baijerissa

Kirjoitinkin vasta pikkuneidin nukkumarutiineista. Mies keksi iltahulinoihin oivallisen ratkaisun: huoneen sulakeesta otetaan virrat pois ja näin valojakaan ei saa sytytettyä. Pikkuneiti kömpii yleensä isosiskonsa viereen nukkumaan (ensin hieman moksittuaan häntä). Siellä ne tytöt sitten nukkuvat pyllyt vastakkain, kunnes siirrämme pienemmän omaan sänkyynsä.

Leikitään kotia

2011-02-22T01:36:00.000-08:00

Mitä leikitään? No, Sylvanian lemmikeillä kotista tietenkin.

Siiliperheen koti on isompi, aukeneva huvila.

Koiraperheellä on pienempi, mutta hurmaava maaseututalo.

Sylvanian Families -sarjassa on hurjasti erilaisia osia ja hahmoja. Meilläkin sarjaa on kerätty pikkuhiljaa. Mies toi juuri tytöille tuliaiseksi ulkomailta keittiön ja lastenhuoneen. Ensimmäiseksi lapset saivat jo yli vuosi sitten auton ja matkailuvaunun. Minä itsekin olen innostunut näistä elukoista, sillä tykkään vaihdella niille huoneiden järjestystä ja asetella pikkuesineitä paikoilleen. Pikkuneiti käy taas popsimassa muutaman tavaran suuhunsa ja sekoittamassa meidän (paremminkin minun) leikit. Täytyykin muistaa tarkistaa imurin pölypussi. Kuinkahan paljon pikkuromua sieltä taas löytyykään?

Sairastupa

2011-02-18T01:30:00.001-08:00

Onneksi ehdin itse tervehtyä ennen kuin mies lähti viiden päivän työreissuun ja tytöt tulivat puolestaan kipeiksi. Viime yö huudettiin korvia ja oksennettiin kaikki lääkkeet pois. Nyt on antibiootit saatu ja toivottavasti ne vaikuttavat pian.
Pikkuneidillä on yllään Karpaloita-blogissa olevalla villahousujen ohjeella tehdyt housut, joita on muokkailtu aika lailla. Pyllyyn tein frillat. Housut ovat vielä vähän isot ja tarkoitettu toki enemmän ulkokäyttöön.

Isompi neiti on ollut jo viikon kotona sairastamassa. Eilinen päivä sujuikin hänellä tanssien minun 25 vuotta vanhassa balettipuvussani. Hyvin on puku säilynyt.
Välillä meno meinasi yltyä hieman liian kovaksi.

Sitten rauhoituttiin mukavien tehtävien parissa. Nuo WSOY:n Oppi&Ilo -sarjan tehtäväkortit ovat huippuhyvät. Niitä löytyy esimerkiksi täältä.

Olen saanut tunnustuksenkin, mutta siitä seuraavassa postauksessa. Nyt lähden päiväunille pikkuneidin kanssa.

Aurinkoista ystävänpäivää!

2011-02-13T23:28:00.000-08:00

Pakkanen paukkuu ja räkä valuu - suorastaan mahtava rinnastus. Olen potenut jo muutaman päivän melkoista flunssaa. Olen yskinytkin vatsalihakseni niin kipeiksi, että luulisi käyneeni viikonlopun nonstop-jumpassa.

Tyttären kanssa teimme kuitenkin eskarikavereille Hama-helmistä kortteja. Kiitos Hanne oivallisesta hyödynnysideasta.

Mies on hoivannut ja hellinyt minua, tehnyt mansikkapirtelöä ja muita herkkuja. Hän myös tiesi, että menen aamulla tietokoneelle vaikka puolikuolleena. Hän olikin lähettänyt minulle Helsin Sanomien E-kortin, joka näkyy alla. Tulin niin hyvälle tuulelle siitä. Meillä käy nimittäin aina niin, että minä olen se Wagner ja mies naureskelee, kuinka osuvasti Juba olikaan taas kuvannut parisuhdettamme :)

Lepäilen ainakin tämän päivän kotosalla ja toivotan kaikille teille lukijoille aurinkoista ystävänpäivää.

Lauantain löpinöitä

2011-02-04T12:47:00.000-08:00

Eilen olimme jälleen kerran hautajaisissa, tällä kertaa Pohjois-Karjalassa. Pikkuneiti ei malttanut pysyä hetkeäkään paikallaan vaan juoksi hiukset hulmuten eestaas jokaisen luona ängeten kenenkä vaan oudonkin ihmisen syliin.

Puin pikkuneidin tällä kertaa hieman hempeämpiin , sillä olen kyllästynyt tummiin hautajaisvaatteisiin. Kinderitin vaaleanpunainen neulemekko oli tyylikäs ja hillitty talven juhlaan. Geoxin vilkkuvat kengät hymyilyttivät kaikkia.

Isompi neiti on nyt laskettelemassa ja minä suunnittelen uusia laukkuompeluksia. Monet upeat ja kesäiset kankaat odottavat leikkaamista. Lauantai kuluu laiskasti ja rennosti täällä Kainuussa.

Weekender

2011-02-01T05:46:00.001-08:00

Amy Butlerin Weekender on ollut ompelulistallani jo kauan. Lopulta sain suuren viikonloppulaukun tehtyä loppuun. Tämä laukku matkasi äidilleni ja nyt täytysi tehdä itsellekin laukku, mutta eri kankaasta.

Loppuarvio: 4 farkkuneulaa meni poikki ja Huskvarna oli todella lujilla paksujen kangas- ja huopakerrosten takia. Ei kaikkein mieluisin ompelutyö, mutta lopputulos palkitsee uurastuksen.

Aurinko paistaa

2011-02-01T05:37:00.000-08:00

Helmikuussa päivät pitenevät kivaan tahtiin ja pahimmat pakkasjaksot ovat toivottavasti ohi. Meidän neidit rakastavat ulkoilua, kaikenlaista lumessa möyrimistä ja kierimistä. Pikkuneiti kävelee mielellään myös pitkiäkin matkoja aina jotain kädessäään.
Pituuskasvua on tullut niin paljon, että sateenkaarihaalarista luovuttiin ja tilalle ostin huutiksesta Polarn o pyretin pinkin haalari, joka on kyllä niin takuuvarmaa laatua ja hyvä malliltaan. Haalarin kaveriksi tekaisin samanmoisen hatun, mikä meillä on aito UNQ:n vastaava beige-vaaleanpunaisena.
Aurinko on häikäissyt nyt parin apäivänä niin, että aurinkolasit on pitänyt kaivaa laatikosta pitkästä aikaa silmille. Olen ollut itse aina erityisen herkkä kevätauringolle, joka heijastuu lumen pinnalta. Ennen tuli heti migreeni, jos en käyttänyt aurinkolaseja ja nykyisinkin täytyy olla tarkkana, koska laserleikatut silmät ovat ymmärtääkseni pitkään alttiit arpisamentumille.

Kenkähaaveita

2011-01-29T10:47:00.001-08:00

Tunnustinkin jo vasta, että minulla on erilaisia haavelistoja. Tässä olisi muutama kenkähaave. Christian Louboutinin kenkiä minulla ei vielä olekaan, vaikka olen tunnettu korkeista ja kopsuvista koroista. Ron Ron -avokkaat aion ehdottomasti hankkia seuraavaksi, sillä ne ovat täydelliset ja ajattomat. Se on sitten toinen asia, milloin ajankohta "seuraavaksi" tulee olemaan. Laukkuhaave taitaa mennä kuitenkin kenkien edelle.

Toisaalta tykkään tyttömäisistä yksityiskohdista ja ylimpänä olevat Minna Parikan Belle-kengät olisivat siinä mielessä enemmän minua.

Nukkumattia odotellessa

2011-01-29T07:47:00.000-08:00

Kuva lainattu.

Lapsi on hellyttävimmillään nukkuessaan. Eikö teistäkin?

Meillä on pari viikkoa sitten alkanut pikkukirpulla vaihe, jolloin hän ei meinaa saada iltaisin unta. Normaalisti siis imetän (joo, vieläkin), annan pusun, suljen valot ja jätän neidin nukkumaan lastenhuoneeseen. Isosisko tulee huoneeseen hieman myöhemmin. Nyt ei uni meinaa tulla pariin tuntiin. Isosisko nukahtaa ihan heti, mutta kirppu:

sytyttää valot
leikkii leluilla
menee isosiskon sänkyyn
kerää leluja sänkyyn
hakkaa leluilla isosiskoa päähän
nauraa
huutaa
hyppii
pomppii
keksii kaikkea kiellettyä

Käyn useasti illan aikana palauttamassa hänet sänkyynsä. HUOH! Esikoinen vaan koisii, kun huone on ympärillä myllätty perinpohjaisesti.

No tilanne on varmasti ohimenevä. Neiti on vasta nyt tajunnut, että hän voi lähteä sängystään liikkeelle milloin haluaa.

Vielä kolme kuukautta sitten tilanne oli oikeasti paljon, paljon pahempi. Pikkukirppu nukkui meidän kanssamme samassa huoneessa ja heräsi noin puolen tunnin välein läpi yön tissille. Samaa oli ehtinyt jo jatkua melkein puolitoista vuotta. Mies pisti hommalle lopun ja nukkui pikkuneidin kanssa kahdestaan melkein kuukauden. Minä sain nukkua korvatulpat korvissa alakerran vierashuoneessa. Jos palasin takaisin makuuhuoneeseen, neiti huusi, karjui ja mankui kaiken aikaa. Lopulta unikoulumme tuotti tulosta ja Martta-neiti tyytyi osaansa. Tuntui muuten pitkän aikaa hassulta, että saa nukkua ja aamulla on pirteä olo.

Yksi vuotta eikä suotta

2011-01-25T03:32:00.000-08:00

Blogini täyttää tänään yksi vuotta. Anni ojensi minulle tunnustuksen, joka onkin sopiva syntymäpäivälahja.

Tunnustuksessa piti paljastaa seitsemää asiaa itsestään:

1. Olen aivan hulluna aikakauslehtiin.

2. Olen täydellinen sekoitus ladyä ja rekkamiestä. Ystäväni kutsuukin minua Raneksi.

3. Olen luonteeltani suora ja äkkipikainen. Annan erittäin herkästi palautetta (myös sitä positiivista).

4. Lupasin juuri itselleni, etten aloita näiden opintojen jälkeen mitään uutta. Onpa muuten väsyttävää illalla väkertää tuntikaupalla kotitehtäviä.

5. Vietän liikaa vapaa-aikaani netissä eikä mieheni tykkää siitä YHTÄÄN.

6. Teen jatkuvasti erilaisia listoja, myös haaveellisia ostoslistoja (Bayswater ym.).

7. Yritän aina keksiä tekosyitä lähteä urheilemaan ja se näkyy nyt reisissäni. Kuntoilukausi alkakoon.

Tällaisena kirkkaana, aurinkoisena pakkaspäivänä tulee mieleen kaihoisia kesäajatuksia. Kävinkin katsomassa pikkuneidin kaapista, mitä siellä on kesää varten hamstrattuna.

Mm. Polarn o pyretin raikas setti
Burberryn vaaleaa söpöstelyä kera Espritin pallohameen
Kenzon aivan uutta kesän mallistoa ja isosiskolta peritty H&M:n paita
TH:n farkkutyttölook.

My shabby chic dream

2011-01-20T10:40:00.001-08:00

Kun Muuramen kirjoituspöytä siirtyi yläkertaan esikoiselle, hankin tämän mahonkisen kaunottaren itselleni. Se sopii täydellisesti työhuoneen tunnelmaan. Pöytä näyttää kuvassa pieneltä, mutta on todellisuudessa paljon suurempi mitä edeltäjänsä.

Nyt pakkaamaan, sillä huomenna matkaamme mummoni hautajaisiin. Mummo ehti elää liki 90-vuotiaaksi, mikä on kyllä erittäin kunnioitettava ikä. Juhlan aihe ei toki ole mitenkään mieluinen, mutta on todella mukava nähdä serkkujani pitkästä aikaa. Taidan myös piipahtaa toisen mummini luona, sillä hän on juuri täyttänyt 80 vuotta.

Leikkitilan piristystä

2011-01-16T12:13:00.000-08:00

Keittiötarvikkeet siirtyivät kesän loputtua leikkimökistä yläkerran eteiseen. Valkoista seinää piti piristää kuitenkin jotenkin. Aiemmin tilassa oli piano, jonka päällä maalaus. Piano sai nyt muuttaa portaikon alle, sillä en käytä pianoa tällä hetkellä muuhun, kun tyttären viululäksyjen säestykseen.

Kodin Anttilasta löysin Marie Clairen sisustustarroja, joissa ovat erityisen kauniit kuviolliset pinnat. Sijoittelimme elukat nyt noin. Mieleeni muistui satu elämistä, jotka nousivat toistensa selkään ylettääkseen katsomaan johonkin, muistaakeni ikkunasta sisään. Yritin sepitää satua, mutten muistanut siitä puoliakaan. Nyt minua jäi vaivaamaan, mistä sadusta olikaan kyse. Osaako kukaan auttaa?

Järjestyksen vaihtaminen on ihanan piristävää, mutta mies ei ole ollenkaan niin innostunut asiasta. Väliäkö tuolla, sillä lopputulokseen hän on usein alkuperäisestä vastustelustaan huolimatta tyytyväinen.